Yleinen kirjasto kuntalaisten toimissa : Tutkimus kirjastojen hyödyistä kuntalaisten arkielämässä

Suomessa ei ole aiemmin tehty valtakunnallisia yleisten kirjastojen palveluiden hyötyä tarkastelevia tutkimuksia. Aikaisemmissa tutkimuksissa on mitattu ainoastaan kirjastonkäytön ja lukemisen tiheyttä. Tutkimuksessa selvitetään, mikä asema yleisellä kirjastolla on kuntalaisten arjen toiminnoissa verrattuna muihin vastaaviin kulttuurin ja tiedon tarjoajiin, sekä missä määrin kirjasto tyydyttää kuntalaisten tiedon, virkistyksen ja kulttuurin tarpeita. Tarkastelun lähtökohtana ovat kuntalaisten keskeiset päivittäiset toiminnot kuten opiskelu, työ, arjen askareet, ihmissuhteet ja harrastukset. Tutkimuksessa valotetaan niitä hyötyjä, joita kuntalaiset kokevat saavansa tarkasteltaviin toimiinsa käyttämällä kirjaston ja muiden vastaavien instituutioiden, kuten internet, televisio tai lehdet, tarjoamia palveluja. Aineisto koottiin ositettuna satunnaisotantana 15-79 vuotiaista Manner-Suomen alueella asuvista suomalaisista, joiden yhteystiedot löytyvät väestörekisteristä. Kysely postitettiin 6000 henkilölle keväällä 2010. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1000 henkeä. Tulosten perusteella kirjasto hyödytti eniten kirjallisuuden hankinnassa sekä vapaa-ajan vietossa ja harrastuksissa. Muiden kanavien käyttötiheyden ei havaittu vähentävän kirjastonkäyttöä tai hyötykokemuksia. Ne jotka käyttivät usein muita kanavia tietyllä elämänalueella, kokivat myös kirjastopalvelut hyödyllisiksi vastaavassa tarkoituksessa. Yleiset kirjastot hyödyttävät kuntalaisia yleisimmin erityisesti kaunokirjallisuuden (71%) ja tietokirjallisuuden (67%) tarjoajana sekä vapaa-ajan opiskelussa ja itseopiskelussa (58%). Kun hyödyt tiivistettiin arkeen, kulttuuriharrastuksiin ja uratavoitteisiin liittyviin hyötyihin, vähemmän koulutetut, keski-ikäiset ja vanhemmat sekä työntekijät ja yrittäjät kokivat eniten hyötyä kirjastopalveluista arjen askareissa. Hyöty kulttuuriharrastuksissa oli puolestaan yleisintä naisten, nuorten, opiskelijoiden ja ylioppilastutkinnon suorittaneiden ryhmissä. Uratavoitteissa (opiskelussa ja työssä) kokivat hyötyneensä kirjastosta erityisesti työssä käyvät, naiset, ylioppilastutkinnon suorittaneet sekä johtajat ja ylemmät toimihenkilöt. Yleinen kirjasto on kuntalaisten mielestä kyennyt parhaiten edistämään tehtävistään yhdenvertaista tiedon saatavuutta, kirjallisuuden ja taiteen harrastusta, elinikäistä oppimista sekä demokratiaa. Kirjaston tavaramerkiksi yleisön käsityksissä nousee yhtäläinen mahdollisuuksien tarjonta kirjallisuudesta ja taiteesta nauttimiseen sekä itsensä kehittämisen. Kirjasto ei pysty kilpailemaan viikoittaisessa käytössä muiden helpommin tavoitettavien kanavien kuten internetin, television, sekä sanoma ja aikakauslehtien kanssa. Kirjasto on kuitenkin suosittu ja keskeinen tiedonhankinnan kanava, sillä 49 % vastaajista ilmoitti käyneensä kirjastossa kuukausittain sekä 81% kuluneen vuoden aikana. Keskeisin käyttömuoto on kirjojen lainaus. Kirjaston valtteina muihin kanaviin verrattuna on taloudellisuus ja luotettavuus, sillä suurin osa vastanneista arvioi taloudellisuuden ja luotettavuuden kuvaavan kirjastoa erittäin hyvin. Vastaajat arvioivat internetin muuttaneen vain jossain määrin kirjastopalveluiden merkitystä itselleen. Kanavien käytön kasaantumisen perusteella digitaalinen kuilu ja tiedollinen syrjäytyminen näyttävät olevan toisiinsa yhteydessä. Kirjastossa harvoin asioivat vanhat ja vähiten koulutetut käyttävät myös vähän internetiä

Data collection methods for task-based information access in molecular medicine

An important area of improving access to health information is the study of task-based information access in the health domain. This is a significant challenge towards developing focused information retrieval (IR) systems. Due to the complexities of this context, its study requires multiple and often tedious means of data collection, which yields a lot of data for analysis, but also allows triangulation so as to increase the reliability of the findings. In addition to traditional means of data collection, such as questionnaires, interviews and observation, there are novel opportunities provided by lifelogging technologies such as the SenseCam. Together they yield an understanding of information needs, the sources used, and their access strategies. The present paper examines the strengths and weaknesses of the traditional and the more novel means of data collection and addresses the challenges in their application in molecular medicine, which intensively uses digital information sources

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen: valmisteilla olevia opinnäytetöitä

Sami Serolan esitys Vaikuttavuuden arvo -seminaarissa Helsingissä 29.10.2014

Kaupunkisuunnittelijoiden työtehtävät, tiedontarpeet ja tiedonhankinta

Sami Serolan väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan, miten kaupunkisuunnittelijoiden työtehtävät ja tiedontarpeetvaikuttavat tiedonlähteiden valintaan sekä siihen, että käytetäänkö tiedonhankinnan kanavana henkilö-, paino- vai verkkomediaa. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti tehtävätyyppien, tiedontarvetyyppien, tiedonhankinnan kanavien ja lähteiden luokitteluun sekä näiden tekijöiden välisten yhteyksien löytämiseen. Kaupunkisuunnitellulle keskeisiä ydintehtäviä ovat sekä yksityiskohtaisten suunnitelmien että laajojen selvitysten laadinta. Suunnitelmien laadintaan kuuluu faktojen jalostamista konkreettisiksi kaupunkirakentamista ohjaaviksi työsuunnitelmiksi. Suunnittelun alussa tutustutaan kohteeseen ja kerätään tietoa asiakkaiden toivomuksista. Suunnittelun edetessä kerätään yksityiskohtaista lähtöaineistoa. Raportointivaiheessa kaivataan kollegoiden tukea ongelmanratkaisussa sekä katsotaan mallia aiemmista suunnitelmista ja ohjeista. Laajojen selvitysten laadinnassa yhdistyy painettujen dokumenttien hankinta ja ryhmätyöskentely kollegoiden kanssa käytyjen palautekeskustelujen muodossa. Keskeisten ydintehtävien lisäksi tunnistettiin joukko työtehtäviä joiden tarkoituksena on ydintehtävien tukeminen. Näitä ovat johtamistehtävät, organisaation toimintaa koskevien uutisten seuranta, kollegoiden avustaminen tiedonhankinnassa, asiakaspalvelu ja ammatillisen osaamisen ylläpito. Johtamistehtävissä kaupunkisuunnittelijoiden tiedonhankinta painottui internetistä löytyvien asiakirjojen ja niistä saatavien faktojen hankintaan. Uutisseurannassa oltiin kiinnostuttu organisaation sisäisistä verkkotiedotteista. Kollegoita avustettiin hankkimalla organisaation ulkopuolisista verkkoresursseista löytyvää tietoa kollegoitten puolesta, kun taas asiakaspalvelussa toimittiin oman organisaation tuottaman tiedon välittäjinä. Ammatillisen osaamisen ylläpidossa korostui ongelmanratkaisussa ja uusien käsitteiden ymmärtämisessä auttavan tiedon hankkiminen ulkopuolisten asiantuntijoiden tarjoamilla kursseilla ja itse internetistä hankkimalla. Informaatiotutkimuksen kasvu tieteenalana edellyttää alan omien mallien ja teorioiden muodostusta, mutta myös niiden testausta empiirisesti. Lisäksi tutkimuksissa on tunnistettava aiheen kannalta keskeiset käsitteet ja osoitettava niiden väliset suhteet. Useisiin erilaisiin työtehtäviin kiinnittyvä tutkimus paljastaa tarvittavien tietotyyppien moninaisuuden sekä käytettyjen kanavien ja lähteiden käytön vaihtelevuuden työtehtävittäin.In Sami Serola's doctoral thesis it is presented how city planners seek information using different information channels and sources depending on the type of work tasks done and the information types needed. The core tasks in city planning are the actual planning and the writing of surveys. In this study other types of tasks that support the performance of core tasks were also identified. The Internet was used most often, clearly displacing the print media. When problem solving information and domain information were needed, colleagues and other people were the most important information-seeking channel. Research focusing into different types of work tasks reveals the diversity of information types needed, and the variety of information channels and information sources used

Opiskelijoiden tiedontarpeet ja viitteiden hyödyllisyys tutkimussuunnitelman laatimista varten tehdyissä tiedonhauissa.

Käyttäjäkeskeisissä tiedonhakututkimuksissa on yleensä tarkasteltu dokumenttien tai viitteiden hyödyllisyyttä riippumatta tehtävän vaiheesta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkä tyyppistä tietoa käyttäjät odottivat löytävänsä ja minkä tyyppistä tietoa he arvioivat löytäneensä tehtävän eri vaiheissa. Lisäksi selvitettiin miten tehtävän suorituksen vaihe oli yhteydessä käyttäjien arvioihin viitteiden hyödyllisyydestä, aiheenmukaisuudesta ja tiedonhakujen onnistuneisuudesta yleensä. Tutkimuksen kohteena oli 22 psykologian opiskelijaa, joiden tehtävänä oli laatia tutkimussuunnitelma suppeaa empiiristä tutkimusta varten vuoden 2000 syys- marraskuussa. Opiskelijoiden tekemiä viitetietokantahakuja havainnoitiin tehtävän alkuvaiheessa ja sen loppupuolella. Aineistoa kerättiin muun muassa kyselylomakkeiden, hakutallenteiden, strukturoitujen teemahaastattelujen ja opiskelijoiden pitämien hakupäiväkirjojen avulla. Tehtävän alussa psykologian opiskelijat odottivat löytävänsä lähinnä yleistä taustatietoa, mutta viitteiden perusteella taustatietoa ei löydetty odotetussa määrin. Viitteiden arvioitiin antavan omalle työlle lähinnä yleistä taustatietoa, empiriatietoa ja odotettua enemmän myös yksityiskohtaista tietoa.Tehtävän lopussa psykologian opiskelijat tarvitsivat ensisijaisesti menetelmä- ja empiriatietoa. Opiskelijat löysivät eniten yksityiskohtaista tietoa ja empiriatietoa, mutta yleisesti ottaen mitään kaivatun tyyppistä tietoa ei löydetty odotetussa määrin toisella hakukerralla. Tehtävän alussa psykologian opiskelijat löysivät enemmän hyödyllisiä viitteitä kuin tehtävän lopussa. Molemmilla hakukerroilla suurin osa viitteistä arvioitiin mahdollisesti hyödyllisiksi. Opiskelijoiden kriittisyys hyödyllisyyden suhteen kuitenkin lisääntyi tehtävän aikana, sillä tehtävän loppupuolella hyväksyttiin vähemmän viitteitä täysin hyödyllisiksi. Molemmilla hakukerroilla opiskelijat pitivät hakuja kattavina ja he olivat tyytyväisiä saamiinsa viitteisiin, kun he löysivät paljon täysin hyödyllisiä ja aiheenmukaisia viitteitä. Ensimmäisellä hakukerralla osa opiskelijoista oli kattavuudesta riippumatta tyytyväisiä saamiinsa viitteisiin, kun he löysivät paljon viitteitä ja kun viitteiden arvioitiin antavan yksityiskohtaista tietoa. Toisella hakukerralla osa opiskelijoista oli kattavuudesta riippumatta tyytyväisiä erityisesti mahdollisimman aiheenmukaisiin viitteisiin. Tutkimustulosten perusteella hakujärjestelmien käyttöliittymien tulisi tarjota helppokäyttöisempiä apuvälineitä tehtävän eri vaiheissa oleville käyttäjille. Tiedonhaun alussa olevat voisivat esimerkiksi hyötyä linkitetystä aihehakemistosta. Tehtävässä pidemmällä edenneille järjestelmä voisi puolestaan automaattisesti tarjota käyttäjän hakutermejä vastaavia asiasanoja. Asiasanat: tiedonhaku, tiedontarpee

Kaupunkisuunnittelijoiden työtehtävät, tiedontarpeet ja tiedonhankinta

Sami Serolan väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan, miten kaupunkisuunnittelijoiden työtehtävät ja tiedontarpeetvaikuttavat tiedonlähteiden valintaan sekä siihen, että käytetäänkö tiedonhankinnan kanavana henkilö-, paino- vai verkkomediaa. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti tehtävätyyppien, tiedontarvetyyppien, tiedonhankinnan kanavien ja lähteiden luokitteluun sekä näiden tekijöiden välisten yhteyksien löytämiseen. Kaupunkisuunnitellulle keskeisiä ydintehtäviä ovat sekä yksityiskohtaisten suunnitelmien että laajojen selvitysten laadinta. Suunnitelmien laadintaan kuuluu faktojen jalostamista konkreettisiksi kaupunkirakentamista ohjaaviksi työsuunnitelmiksi. Suunnittelun alussa tutustutaan kohteeseen ja kerätään tietoa asiakkaiden toivomuksista. Suunnittelun edetessä kerätään yksityiskohtaista lähtöaineistoa. Raportointivaiheessa kaivataan kollegoiden tukea ongelmanratkaisussa sekä katsotaan mallia aiemmista suunnitelmista ja ohjeista. Laajojen selvitysten laadinnassa yhdistyy painettujen dokumenttien hankinta ja ryhmätyöskentely kollegoiden kanssa käytyjen palautekeskustelujen muodossa. Keskeisten ydintehtävien lisäksi tunnistettiin joukko työtehtäviä joiden tarkoituksena on ydintehtävien tukeminen. Näitä ovat johtamistehtävät, organisaation toimintaa koskevien uutisten seuranta, kollegoiden avustaminen tiedonhankinnassa, asiakaspalvelu ja ammatillisen osaamisen ylläpito. Johtamistehtävissä kaupunkisuunnittelijoiden tiedonhankinta painottui internetistä löytyvien asiakirjojen ja niistä saatavien faktojen hankintaan. Uutisseurannassa oltiin kiinnostuttu organisaation sisäisistä verkkotiedotteista. Kollegoita avustettiin hankkimalla organisaation ulkopuolisista verkkoresursseista löytyvää tietoa kollegoitten puolesta, kun taas asiakaspalvelussa toimittiin oman organisaation tuottaman tiedon välittäjinä. Ammatillisen osaamisen ylläpidossa korostui ongelmanratkaisussa ja uusien käsitteiden ymmärtämisessä auttavan tiedon hankkiminen ulkopuolisten asiantuntijoiden tarjoamilla kursseilla ja itse internetistä hankkimalla. Informaatiotutkimuksen kasvu tieteenalana edellyttää alan omien mallien ja teorioiden muodostusta, mutta myös niiden testausta empiirisesti. Lisäksi tutkimuksissa on tunnistettava aiheen kannalta keskeiset käsitteet ja osoitettava niiden väliset suhteet. Useisiin erilaisiin työtehtäviin kiinnittyvä tutkimus paljastaa tarvittavien tietotyyppien moninaisuuden sekä käytettyjen kanavien ja lähteiden käytön vaihtelevuuden työtehtävittäin.In Sami Serola's doctoral thesis it is presented how city planners seek information using different information channels and sources depending on the type of work tasks done and the information types needed. The core tasks in city planning are the actual planning and the writing of surveys. In this study other types of tasks that support the performance of core tasks were also identified. The Internet was used most often, clearly displacing the print media. When problem solving information and domain information were needed, colleagues and other people were the most important information-seeking channel. Research focusing into different types of work tasks reveals the diversity of information types needed, and the variety of information channels and information sources used

Opiskelijoiden tiedontarpeet ja viitteiden hyödyllisyys tutkimussuunnitelman laatimista varten tehdyissä tiedonhauissa.

Käyttäjäkeskeisissä tiedonhakututkimuksissa on yleensä tarkasteltu dokumenttien tai viitteiden hyödyllisyyttä riippumatta tehtävän vaiheesta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkä tyyppistä tietoa käyttäjät odottivat löytävänsä ja minkä tyyppistä tietoa he arvioivat löytäneensä tehtävän eri vaiheissa. Lisäksi selvitettiin miten tehtävän suorituksen vaihe oli yhteydessä käyttäjien arvioihin viitteiden hyödyllisyydestä, aiheenmukaisuudesta ja tiedonhakujen onnistuneisuudesta yleensä. Tutkimuksen kohteena oli 22 psykologian opiskelijaa, joiden tehtävänä oli laatia tutkimussuunnitelma suppeaa empiiristä tutkimusta varten vuoden 2000 syys- marraskuussa. Opiskelijoiden tekemiä viitetietokantahakuja havainnoitiin tehtävän alkuvaiheessa ja sen loppupuolella. Aineistoa kerättiin muun muassa kyselylomakkeiden, hakutallenteiden, strukturoitujen teemahaastattelujen ja opiskelijoiden pitämien hakupäiväkirjojen avulla. Tehtävän alussa psykologian opiskelijat odottivat löytävänsä lähinnä yleistä taustatietoa, mutta viitteiden perusteella taustatietoa ei löydetty odotetussa määrin. Viitteiden arvioitiin antavan omalle työlle lähinnä yleistä taustatietoa, empiriatietoa ja odotettua enemmän myös yksityiskohtaista tietoa.Tehtävän lopussa psykologian opiskelijat tarvitsivat ensisijaisesti menetelmä- ja empiriatietoa. Opiskelijat löysivät eniten yksityiskohtaista tietoa ja empiriatietoa, mutta yleisesti ottaen mitään kaivatun tyyppistä tietoa ei löydetty odotetussa määrin toisella hakukerralla. Tehtävän alussa psykologian opiskelijat löysivät enemmän hyödyllisiä viitteitä kuin tehtävän lopussa. Molemmilla hakukerroilla suurin osa viitteistä arvioitiin mahdollisesti hyödyllisiksi. Opiskelijoiden kriittisyys hyödyllisyyden suhteen kuitenkin lisääntyi tehtävän aikana, sillä tehtävän loppupuolella hyväksyttiin vähemmän viitteitä täysin hyödyllisiksi. Molemmilla hakukerroilla opiskelijat pitivät hakuja kattavina ja he olivat tyytyväisiä saamiinsa viitteisiin, kun he löysivät paljon täysin hyödyllisiä ja aiheenmukaisia viitteitä. Ensimmäisellä hakukerralla osa opiskelijoista oli kattavuudesta riippumatta tyytyväisiä saamiinsa viitteisiin, kun he löysivät paljon viitteitä ja kun viitteiden arvioitiin antavan yksityiskohtaista tietoa. Toisella hakukerralla osa opiskelijoista oli kattavuudesta riippumatta tyytyväisiä erityisesti mahdollisimman aiheenmukaisiin viitteisiin. Tutkimustulosten perusteella hakujärjestelmien käyttöliittymien tulisi tarjota helppokäyttöisempiä apuvälineitä tehtävän eri vaiheissa oleville käyttäjille. Tiedonhaun alussa olevat voisivat esimerkiksi hyötyä linkitetystä aihehakemistosta. Tehtävässä pidemmällä edenneille järjestelmä voisi puolestaan automaattisesti tarjota käyttäjän hakutermejä vastaavia asiasanoja. Asiasanat: tiedonhaku, tiedontarpee

Kirjastoalan koulutus workshop Informaatiotutkimuksen päivillä 2014

Suomen kirjastoseuran Koulutus- ja tutkimustyöryhmä järjesti Oulussa marraskuussa pidettyjen Informaatiotutkimuksen päivien yhteydessä  työpajan, jossa pohdittiin kirjastoalan koulutuksen kysymyksiä